Digitaalinen kotiseutuarkisto
Maaseutumuseon digikokoelma
Tutustu maaseudun esineisiin, tarinoihin ja kotiseudun historiaan vuosien 1900–1945 hengessä.
Sisäänkäynnit
Museo ja Kotiseututalo
Valitse rakennus ja astu sisään sen kokoelmiin ja tarinoihin.
Vuodet 1500–1980
Aikajana
Muutaman virstanpylvään matka maaseudun ja kotiseudun historiaan.
Suur-Pyhäjoen pitäjään kuuluneessa Merijärven kylässä oli kolme taloa. Seudun pysyvä ja ympärivuotinen maanviljelyasutus oli saanut alkunsa 1500-luvulla.
Asiakirjojen mukaan Paavo Olavinpoika perusti Kalaputaan. Pyhäjoen kevättulvat ohjasivat asutuksen alueen korkeimmille kohdille.
Merijärven kylän taloluku oli kasvanut jo 24:ään.
Isovihan aikana Sotinevalla käytiin 25.11.1714 taistelu. Vastarintaan nousseet talonpojat tapettiin, taloja poltettiin ja kymmeniä merijärvisiä lapsia vietiin vankeina Venäjälle.
Pirtin ja Petäjäkosken kylien asukkaat saivat kuninkaalta luvan oman kirkon rakentamiseen 16.6.1779. Merijärvestä muodostettiin Pyhäjoen saarnahuonekunta.
Merijärven Sophia Magdalenan kirkko valmistui ja vihittiin käyttöön 8.7.1781.
Merijärven kirkon kellotapuli rakennettiin kalajokisen Johan Blomströmin johdolla. Tapulin oli suunnitellut Sven Westman vuonna 1796.
Merijärvellä oli 839 asukasta. Katovuodet, Isoviha ja Suomen sota olivat ajoittain katkaisseet väestön suotuisan kehityksen.
Merijärvi sai kappelin oikeudet kuuluessaan edelleen Pyhäjoen seurakuntaan.
Merijärven kappeli siirrettiin kappelina Pyhäjoen jaettuun seurakuntaan keisarillisella käskykirjeellä 16.6.1856.
Kirjastotoiminta alkoi Merijärvellä. Aluksi kirjastopalvelua hoiti muun muassa seurakunta, ja kirjoja säilytettiin eräässä vaiheessa kirkon sakastissa.
Merijärven kunta perustettiin ja paikkakunta sai oman kunnallishallintonsa.
Merijärven kanttorinpoika Jeremias Alin maalasi kirkon nykyisen alttaritaulun.
Kirkon viereen rakennettiin lainajyvämakasiini. Rakennuksen sisäseinästä löytyy vuosiluku 1882, ja nykyään rakennus toimii kotiseutumuseona.
Keisarillinen senaatti päätti 24.5.1895 erottaa Merijärven Pyhäjoesta itsenäiseksi kirkkoherrakunnaksi. Ero toteutui vuonna 1909.
Merijärven ensimmäinen varsinainen kansakoulurakennus vihittiin käyttöön Valoharjulla lokakuussa. Rakennus on toiminut kunnanvirastona vuodesta 1960.
Merijärven nuorisoseura perustettiin. Seura osti talon Sainsalosta vuonna 1908, ja rakennus siirrettiin nykyiselle paikalleen vuonna 1909.
Merijärven seurakunnallinen itsenäistyminen toteutui 1.4.1909. Ensimmäinen kirkkoherra astui virkaansa 11.11.1909.
Kuntalan vintille rakennettiin Merijärven kirjastolle oma huone.
Petäjäskosken koulupiirin koulutoiminta alkoi 1.8.1931 Jalmari Kalaputaan vuokraamissa huoneissa. Varsinainen koulurakennus valmistui vuonna 1940.
Merijärven väkiluku oli 2 666 asukasta. Tämän jälkeen kunnan väestömäärä alkoi vähentyä.
Meri- ja Tähkijärven kuivattamiseen liittyvät laajat jokipengerrys- ja perkaustyöt alkoivat. Töiden avulla pitkään jatkunut järvien kuivatus saatiin lopulta päätökseen.
Kirkonkylän uusi punatiilinen koulu vihittiin kevätlukukauden päättyessä. Rakennuksessa oli tilat myös edellisenä syksynä toimintansa aloittaneelle kansalaiskoululle.
Tiiviisti rakennettu Männistönpuhto tuhoutui pahoin tulipalossa. Muun muassa Ala-Männistön päärakennus säilyi palossa.
Merijärven Kotiseutuyhdistys perustettiin. Kirkon vieressä sijaitseva vanha lainajyvämakasiini siirtyi museokäyttöön.
Merijärven kirkossa syttyi joulupäivänä 25.12.1973 tulipalo, joka vaurioitti sisätiloja pahoin. Sisämaalaukset, lämmitysjärjestelmä ja valaistus uusittiin palon jälkeen.
Museovirasto entisöi Merijärven kirkon molemmat historialliset alttaritaulut. Vanhemman taulun tekijäksi varmistui 1970-luvulla kirkkomaalari Thomas Kiempe.
Yhteisön kokoelma
Onko sinulla vanha valokuva?
Jaa kotiseudun historiaa: lähetä vanha valokuva ja kerro lyhyesti, mitä kuvassa tapahtuu. Kuvat julkaistaan tarkistuksen jälkeen yhteiseen kuvagalleriaan.